kuvia seinäjoelta

http://picasaweb.google.com/eino.saari/SeinJoki2008

ja htkesän sivujen kautta löytyy myös kuvapankki

www.seinajoki.fi/htkesa

ja mahdollisille ulkop. lukijoille tiedoksi, että juho hannikainen on nyt virallisesti nero. siitä on ihan kunniakirjakin!

e

Porukka tosiaan muuttui

Sara ja Eino tänään Seinässä lavalla Kankun, Samin ja Karoliinan nahkoissa! Ja lauantaina!

Twice in a lifetime experience! Tule katsomaan!

Huhhuh

Hyvin alkaa Seinän lämmitykset.

Karoliina jäi jo aiemmin pois.

Sami ei saanut lomia.

Kankku ei pysty tulemaan.

Mitenhän tästä saadaan esitys kasaan?

Torakat on sentään lämmin.

Ja levykin miksattu.

Pöysti DVD. Genellä. Saa lainata, ei omaksi.

Levy purkissa

Pojjaat ja tytööt pistivät Torakat ja Seinät ke-to -akselilla purkkiin. Valmista levyä pitäisi pukata Seinäjoelle mennessä. Eilisestä kuuntelusessionjälkeisestä votkanasteesta päätellen tuotos on enimmäkseen onnistunut!

Gogo Sami ja Juho! Gogo kaikki osallistuneet!

Ja sunnuntaina reenataankin jo Torakoita esityskuntoon.

eino

Juhannuksenjälkeinen zau kaikille!

Esitysajat varmistuivat, ne ovat nuo Torakat pe klo 18:30 ja Seinän edessä la klo 12:45. Molemmista siis yksi veto. Lippuja voi jo ostaa. Se käy kätevästi sivujen kautta, siis varaaminen: www.seinajoki.fi/htkesa

Ja torakoiden lämppiinhän on enää noin kuukausi.

Näin.

e

Seinäjoen vedot

Torakat pe 29.8. klo 18:30 ja Seinän edessä la 30.8. klo 12:45. Molemmista vain yhdet vedot näillä näkymin, molemmat suurella näyttämöllä.

e

Seinäjoen tiedote

HARRASTAJATEATTERIKESÄN 2008 ESITYKSET VALITTU

Valtakunnallinen Harrastajateatterikesä järjestetään 29.-31.8. jo 35. kerran Seinäjoella. Tapahtumaan haki tänä vuonna 40 ryhmää ympäri Suomen. Esivalitsija Tanjalotta Räikkä valitsi hakeneista yhdeksän esitystä katselmukseen.

Katselmuksessa nähtävät esitykset on valinnut näyttelijä Tanjalotta Räikkä. Hän kommentoi tehtävää ja valintoja seuraavasti:

” Hakemuksia oli tänä vuonna neljäkymmentä kappaletta ja ne tulivat tasaisesti eri puolilta suomea. Viimevuotista enemmän oli lähdetty tekemään esityksiä jo olemassa olevista teksteistä. Kaikkea löytyi: musikaalia, lastennäytelmää, kotimaisia ja ulkomaisia klassikkoja ja draamoja, nykynäytelmää ja runoesityksiä.

Yllättävänkin monessa näytelmässä käsiteltiin tosi-tv aihetta, julkisuutta ja sen hakemiseen liittyviä paineita. Tämä teema on selvästi ollut monien tekijöiden mielestä tärkeä. Yhtään näistä esityksistä ei nyt valittujen joukosta löydy, koska karsintaa on erinäisistä syistä suoritettava. Tämä oli sinällään kuitenkin merkillepantava huomio.

Viimevuotiseen verrattuna hakemuksien taso oli mielestäni samanlaisen kirjava. Hiukan peräänkuuluttaisin luovaa hulluutta, jota onneksi nyt valituista esityksistä kuitenkin löytyy.

Valituista on mielestäni muodostunut mukava kokonaisuus hyvinkin erilaisia esityksiä. Se mikä niitä kaikkia varmasti yhdistää, on se, että ne ovat tekijöilleen tärkeitä ja tekijöidensä näköisiä ja kokoisia esityksiä.

Teemoina on mielenkiintoisia ja tärkeitä asioita. Poimintoina mm. naisten alkoholin käyttö, uskontojen väliset sodat, maatalous ja EU-suomi, tulevaisuuden kauhukuvat ja toiveet, muukalaisuus, naisen elämänkaari sekä rakkaus, ystävyys, seksi ja niiden puute.”

KATSELMUKSEEN VALITUT ESITYKSET:

Niin rikas elämä - ei tyhjää päivää Ilmajoen lausujat, Ilmajoki
Naisten juomaa Ylioppilasteatteri Ramppi, Vaasa
Kyklooppi Teatteri Kesy, Lappeenranta
Suomen hevonen Kaarina-teatteri, Kaarina
Kielipuolipotilas Tampereen Ylioppilasteatteri, Tampere
Kotiintulo ja Perhoshiiruli Uudenkaupungin teatteri, Uusikaupunki
Seinän edessä Kajaanin Harrastajateatteri, Kajaani
Torakat - Apokalyptinen sinfonia Kajaanin Harrastajateatteri, Kajaani
Vahva Hannu Tsirkus Pasila, Helsinki


Tanjalotta Räikkä toteaa vielä lopuksi katselmukseen valituista esityksistä: ”Näistä katsomistani esityksistä olen kaiken pähkimisen jälkeen nyt todella tyytyväinen ja iloinen tästä kokonaisuudesta ja mielestäni se antaa kaikenkattavan läpileikkauksen siitä, mitä kentällä tehdään. Poissulkien nyt sitten tämän tosi-tv teeman ja ne esitykset, jotka ovat tärkeämpiä tekijöilleen kuin katsojille. Kuten viime vuonnakin, olen pitänyt lähtökohtana yleisöystävällisyyttä, koska kyse on katselmuksesta.”

Tuli keikkoja

Torakat ja Seinä lähtevät Seinäjoelle.

Lisää aiheesta vähän myöhemmin, tieto tuli just.

e

Hesari, aikansa edelläkävijä

Hesarin menot-palstalla luki, että tänään Helsingin Ylioppilasteatterilla esitetään Kajaanin harrastajateatterin "Parousia - taivaan ja maan hääjuhla" klo 14.

Mielenkiintoista.

Kokous

Kajaanin harrastajateatterin sääntömääräinen yleiskokous pidetään sunnuntaina 13.4 kello 14.00. Eli tunti ennen kesäteatterin valintatilaisuutta. Tervetuloa messiin kaikki jäsenet.

signaaleja

Putsasin Genellä yhtä laatikostoa ja mitä sieltä löytyikään, luolatutkijoiden muistiinpanoja! Osa vihkoista on täynnä niin surrealistisia löytöjä, että ne suorastaan täytyy jakaa (ja myöhemmin museoida). Sekalaisessa järjestyksessä:
*
tutkimus
Valo
Sotajumala antaa leipää
*
Kehäkolmiolla tapahtuu
Muna-Esko huutaa
*
15. hurrikaani jo riuhtoo Oslon taloja ja ihmisiä --> Suomi 2
*
saanko joskus lapsia?
-raita, viiva, pinnasänky
-palloja, punaista valkoisella, palaneenkäry
pulukoristeita (ympyröity)
-villalankaa; metsä
-keittiö, kokkausohjelma
*
ihmisiä laulamassa hirsimökissä, kumisaappaita. metsää ympärillä. turvassa. saaressa. 1873. --> mennyt (Suomessa)
*
maaseutu +
kuusimetsäaita
--> -? tivoli
*
Maanantai 29.10.
+ kylmät väreet, jännitys --> ihastus, rauha, (onni) ?, ilo
- kylmä, yksinäisyys, huokaus --> angst, itsesäälikylpy
+ tragedia, häslinkiä ihmissuhteissa, suru, ilo, kaikki --> suhde
- EI (argumentit "olen niin paska tyyppi" -pohjautuvia) --> EI
- rikkinäinen hääkakun koriste --> tuskin
+ kyllä. no question. --> kyllä
*
Kohde 2
Paljon heikohkoja signaaleja. Yksi tosi vahva signaali vinkumisena. Tästä voi päätellä että ko. kohteessa on tulossa paljon jotakin, signaalit sen verran heikkoja joten ei tiedä että mitä.
*
3. kohde
Selvä löytö, tulossa jokin iso muutos. Todella dramaattinen, mutta ei silti huono / paha.
*
Kohde 7
Osoittautui hämäykseksi. Huijaussignaali.
*
Luolatutkija Muna vahvisti epäilemäni luolan Varmaksi.
*
Luolan K-osassa oli kokaiinibileet.
*
Olimme Kankun kanssa täysin eri mieltä yhdestä asias
*
en näe mitään
en siis kirjoita
*
Samista vaikuttaisi lähtevän todella vahvoja signaaleja.
Karoliinan neuvoma mesta osoittautui löydöksi.
*
1. vanha puu
2. pyöreä
3. koira
4. iskelmä
5. talvi
6. pöytä
7. maha
8. lavastaja
9. hauta
10. suurta valoa
11. vuolijoki
12. tuoli
13. hoikka
14. savusauna
15. ruskea
16. perussuomalaiset
17. tammi
18. koskenkorva
19. järvimaisema (suomalainen)
20. kuulantyöntö
*
panettaa
*
tutkimus 109 Afrikka
1808-2009
Madagaskar tuhoutuu
Millon?
Miksi?
2009-1888 = 121
*
huomenna
votkaa
paljon
tulossa


-e

ei valo minnekään poistu

teatteri 2100 sai siis sunnuntaina päätöksensä. tänään tuli tieto, ettei torakoita valittu riikaan, joten yksi festarikorttikin tipahti juuri: esityksistä näemme enää harvaa, jos mitään.

minulta jäi myös puhe pitämättä sunnuntaina, ja vaikken aio julkaista sitä sen huonouden takia täällä, ajattelin että muutaman sanan voisi yrittää sanoa. se, etteivät ajatukset järjesty kokonaisuuksiksi, on tässä yhteydessä lakannut jo harmittamasta. on tärkeiden, elävien esitysten ja tekojen merkki, että niitä purkaa pitkään, että niiden vaikutus näkyy vielä sittenkin, kun ne on unohtanut.

toissapäiväisessä puheessani mietin samuuksia, samankaltaisuuksia, yhteyksiä ja eroja. eilen ajattelin, että tänään pitäisi puhua, tänne kirjoittaa, rakkaudesta. siis siitä mikä nämä esitykset, tämän yhteisön viime kädessä tekee. siitä mikä tunkeutuu väleihin, aukkoihin ja mieliin, niin ihmissuhteissa kuin muuallakin.

joukko ihmisiä tekee esityksiä maailmasta, maailmalle. muuan mies säveltää musiikkia esityksiin. joku muu istuu kriittisenä katsojana kaikissa esityksissä. yksi urheilee jokaisen läpi. toinen käy läpi omia ihanteitaan lappusiin piirtelemällä. kolmas sytyttelee kynttilöitä ja kertailee mielessään torakkana olemisen haasteita. neljäs istuu papereidensa takana, pohtii, tuhisee, suunnittelee. viides istuu tupakkakopissa ja tankkaa tekstiä. kuudes näkee unia edellisestä esityksestä, sitä samaa joka yö. kahdeskymmenes keittää kahvia ja kyselee kuulumisia seitsemänneltätoista, siltä, joka on ollut jonkin aikaa poissa. yhdeksäs ja kuudestoista menevät näyttämölle ja juoksevat päin seinää. bussi täyttyy tavaroista. joku ihastuu, jotkut toiset eroavat palatakseen taas yhteen. baarissa käydään kiihkeää keskustelua taiteesta, hyvästä ja irtoviiksistä. samaan aikaan jonkun kotona ollaan masentuneita. viereisessä lehden toimituksessa kirjoitetaan kritiikkiä. auto, jossa istuu joukko jostain esityksestä poistuvia katsojia, suhaa samaista katua edestakaisin. he, tai jotkut aivan muut, puhelevat näkemästään raukeina tai ärtyneinä, onnellisina tai vähäpuheisina. palapeli laajenee, supistu, eikä sitä koskaan hahmota kokonaan. aavistuksen sen koosta saa, kun kurkistaa ikkunan takaa meneillään oleviin harjoituksiin, sinne, missä lauma kokoontuu iltaisin työstämään välilleen syntyvää olentoa esitykseksi. siinä on jotakin suurta, suurempaa kuin minä, kuka tahansa yksi.

rakkautta on katsella työtä, jota tehdään antaumuksella, valituksetta.
rakkautta on istua paikallaan yksin, haistella ilmaa, tarkastella pilvien kiertorataa, tuntea tulevan kutsu.
rakkautta on tehdä taidetta vaikeista, liian suurista, epämääräisistä, käsistä karkaavista aiheista.
rakkautta on tehdä esityksiä muotoihin, joita ei tunne.
rakkautta on oppia jotakin uutta, joka kerta, joka hetki. vaatia sitä itseltään ja muilta.
rakkautta on mahdollisuus viettää aikaa ja työskennellä juuri heidän kanssaan.
rakkautta on tuntea kuuluvansa johonkin.
rakkaus on sopimuksia.
esitys on rakkauden teko.
yhteenliittyminen on rakkauden teko.
teltan tai rautalankakekkosen rakennus on rakkauden teko.
teenkeitto heille, jotka puurtavat, on rakkauden teko.
fisun tarjoaminen baronissa on rakkauden teko.
kuumeen mittaaminen, punaviinin kaataminen, signaalien jäljittäminen, korvaan kuiskaaminen, hannu karpoksi tekeytyminen, pyhiinvaeltaminen, sisäisen enkelinsä löytäminen, toisen kunnioittaminen, rajojen vaaliminen, putoaminen, sokkona juoksu, ilmaannosto, piuhan kytkeminen ja poroksi muuttuminen ovat myös.
kunnon juhlat ovat rakkauden teko. varsinkin jos ne järjestää toisille.
lepääminen silloin kun väsyttää on rakkauden teko.
tulevaisuuteen kurkottaminen on rakkauden teko.

"rakkaus on avantgarden viimeinen mahdollisuus"

olla tyytyväinen kaikkeen olisi jotenkin nurinkurista ja valheellista. olla kiitollinen ja otettu paljosta on paljon todellisempaa, todempaa. katsoa taaksepäin, olla rehellinen suhteessa tehtyyn, elettyyn, koettuun, oppia siitä. katsoa eteenpäin, olla toiveikas suhteessa tulevaisuuteen, optimisti, utopisti, kuunnella unelmiaan jotta oppisi seuraamaan niitä. kurottaa pidemmälle, syvemmälle uuteen, kieltäytyä miellyttämästä tai sopeutumasta olosuhteisiin, joissa ei viihdy. pitää kiinni siitä, minkä sai elämäänsä ja antaa sen kasvaa idusta puuksi. pitää kiinni ihmisistä, heistäkin jotka välillä karkaavat muille vesille, heistäkin jotka jäävät kun itse karkaa.

ei yhteisö hajoa, ei valo minnekään karkaa, me vain aika ajoin poistumme sen luota.

"tulevaisuus on sitä mitä me teemme nyt"

"niin eilinen, huominen kuin ylihuominenkin ovat läsnä vain siinä hetkessä, kun ajattelet niitä"

"me emme tiedä. toivomme. pelkäämme."

"tulevaisuus, huominen, on nyt."

sunnuntai ei ollut minusta niitä tunteikkaimpia päiviä tässä juhlahumujen kirjossa. maanantaina ajattelin, että ehkä hyvä niin. ehkä se on merkki siitä, että purkamista on jo tapahtunut, ja että asiat purkautuvat vielä matkan varrella moneen kertaan, moneen suuntaan. jonkin aukon tunnen kyllä sisälläni. tällä hetkellä se tuntuu enemmän harjoittelemattomuuden jättämältä aukolta kuin joltain muulta. tuntuu kummalta, ettei liki puoleen vuoteen harjoittele mitään esitystä tässä yhteisössä. elokuuta odottaa jo kuin kuuta nousevaa. ja samaan aikaan yrittää rauhoitella itseään - se on sitten toinen rumba, siihen on aikaa, koita nyt olla aloillasi, tehdä pohjatyöt hyvin, keskittyä muuhun jotta omakin paluusi mahdollistuisi ja todentuisi niin kuin toivot.

voisi pitää enemmän juhlia.
voisi juhlia ilman erityisiä syitä.
viinankaan ei tarvitsisi aina kuulua juhliin.
voisi vain kokoontua yhteen.
voisi tehdä yllättäviä, spontaaneja asioita.
voisi olla läheisilleen iloksi.
voisi tunkeutua elämään eikä paeta sitä.
voisi tehdä kaikkea sitä mitä koskaan ei muka ehdi.
voisi omistautua muille oman taiteilunsa sijaan.
mahjongia voisi, ja kevättä, ja puroja, ja siivousta, ja vihreää, ja muita kaupunkeja.

tämä blogi pitäisi sulkea nyt, sanoi juho hannikainen. jääköön tänne kuitenkin iloksemme, muistoiksemme, yhdeksi todisteeksi eletystä ajasta.

kuullaan, kuunnellaan

eino

Puhe Parousian viimeiseen esitykseen – Teatteri 2100:n hautajaiset

Prosessi on lopussa. Tämä on ollut nimittäin aika prosessilähtöistä. Projektin omaisesti kun toimitaan, niin jossain vaiheessa tulee loppuu vastaan, niin tässäkin. Lemmitty, Torakat, Seinä ja Parousia haudataan tänään.

”Millaista teatteri on vuonna 2100” kysyttiin ja päätettiin tutkia sitä, teatterin kautta ja ristittiin esityssarja nokkelasti nimellä - Teatteri 2100. Se, missä määrin esitykset kaiken kaikkiaan aihetta suoranaisesti ja näkyvästi tutkivat on jäänyt minulle hieman hämärään, mutta olenkin hyväksynyt sen mikä oli jo selvää alussa, että kysymys teatterin tulevaisuudesta oli vain viitekehys, josta lähtien aiheet voisivat punoutua mihin suuntaan tahansa. Lemmitty käsitteli teatterin tulevaisuuden pohtimista suoranaisesti, mutta Torakoissa puhuttiin maailmanlopusta, Seinässä oltiin luolissa, ja kysyttiin voidaanko tulevaisuuteen ylipäätänsä nähdä, ja Parousia, on parousiaa, näkymättömän tuomista maan päälle, jos sen nyt oikein ymmärsin. On ilmeistä verrata esityksiä toisiinsa, mutta toisaalta se on keinotekoista, esitykset ovat kuitenkin itsenäisiä teoksia, vaikka samaan esityssarjaan kuuluvatkin.

Tässä yksi tapa jäsentää esityssarjaa päissämme:

***Tässä kohti Sami J. pisti soimaan biisin elokuvasta Hook, John Williamsin säveltämä iloinen jazz-viisu, lisäksi liikkelle lähti Eliaksen, Antonin ja Sampan muodostama juna, joka kiersi ympäri salia vilkutellen ja junan pilliä matkien***

kuvitellaan, että oli olemassa juna nimeltä Teatteri 2100. Se lähti pysäkiltä, joka oli monessa paikassa yhtä aikaa, ihmisten päissä. Hetken matkustettuaan se saapui ensimmäiselle pysäkilleen, jota voitaisiin sanoa jopa lähtöpaikaksi. Sen paikan nimi oli Lemmitty – esitys tulevaisuudeksi. Se oli telttakylä, jossa oli profeettoja ja ennustajia, eläimiä jotka harrastivat teatteria ja ihmisnuotioita, joita sytytettiin liekinheittimellä. Kylää hallitsi ja ohjasi Eino ensimmäinen lempeällä otteellaan. Paikan tunnusomainen kasvi on ihmisistä koostuva puu, joka pyytää muita liittymään joukkoonsa unelmoimaan. Tämän nähtyään Teatteri 2100 juna lähti puksuttamaan eteenpäin.

Seuraava pysäkki oli nimeltään Torakat – apokalyptinen sinfonia. Paikka oli väritykseltään musta ja punainen, ja siellä hyönteiset hallitsivat ympäristössä, jota oli juuri kohdannut maailmaloppu, ainakin ihmisten sellaisen. Hallitsijana tässä hyönteiskaupungissa oli torakkakuningatar Anni O. Vähälukuinen asukaskunta koostui yksilöistä, jotka mietiskelivät valoa ja varjoa, ja soittivat ja joivat viiniä, ja karrikoivat ihmisiä, kun ne niin typerinä heille näyttäytyivät. Paikan tunnelma oli iloinen mutta tumma. Hauta-arkun ympärillä juhlittiin. Torakat hyppäsivät junan kyytiin rellestämään.

Junan seuraava pysäkki näytti mustalta seinältä jonka läpi ei voi päästä, mutta se oli harhaa, ja tummuuden läpi kuljettuaan juna saapui paikkaan nimeltä Seinän edessä. Se paikka oli luola, ja siellä oli, tietenkin luolatutkijoita. He eivät erityisemmin junasta piitanneet, kun olivat niin kiireisiä tutkimaan heikkoja signaaleja ja poimimaan vihjeitä tulevista ajoista. Asukkaiden aika kului tutkiessa, kahvia juodessa, naamioita tehdessä, seinään juostessa, laulaessa ja maalaamisessa. Vaikka paikka oli luola, ei se ollut kolkko tai kova, vaan tervetuloatoivottava ja pehmeisiin arvoihin nojaava. Luolaa hallitsi kaksipäinen kuningas Eitro Saariluoto. Hänen periaatteensa oli toisaalta fyysinen, ja toisaalta henkinen. ”Olkaa läsnä”, sanoi Eitro, ja lisäsi vielä ”ja painopiste alas!” Tutkijat hyppäsivät Lemmittyläisten ja torakoiden mukaan junaan, joka oli jo lähellä viimeistä pysäkkiään ennen päätepistettä.

Pysäkki ennen Helsinkiä oli kaupunki nimeltään Parousia. Hallitsija Kallisenaune, vaikka ei itseään varmaan varsinaisena ”hallitsijana” pitänytkään, oli maalannut kaupunkinsa valkeaksi ja koristanut sen kattokruunuilla. Siellä asukkaat, jotka viettivät ikuista taivaan ja maan hääjuhlaa, käyttivät aikaansa putoillen, sokkona liikkuen, suuria kysymyksiä sohvalla pohtien, ja puhuen mikrofoneihin vuorotellen. Vaikka käynnissä oli juhlat, oli tunnelma silti harras, ja mietteliäs. Itseriittoisen oloista porukkaa, kaupungin tapahtumat sikisivät ihmisten sisältä. Kaupunkilaiset toivottivat matkustajat katsomaan tekemisiään sen suuremmin selittämättä niitä. Aikansa putoiltuaan astuivat junaan, joka nyt oli matkalla kohti Suomen pääkaupunkia, Helsinkiä. Juna saapui perille maaliskuussa 2008, matkustettuaan yli vuoden.

***Musa ja juna loppuivat***

Kovin vaikeaa on tätä sanoiksi pukea, tätä tilannetta ja mennyttä projektia. Se on niin kovin laaja ja lukemattomia asioita ja sivuhaaroja ja tarinoita käsittävä. Ei sitä ehkä vielä hoksaakaan että nyt tämä loppuu (paitsi jos joskus lämmitetään vierailuja varten). Tämä on pyörinyt kuitenkin päässä sen vuoden, niin on vähän sama fiilis kuin Pekillä 2100 festareitten jälkeen, että ensin on ihmisten ympäröimänä, ja sitten menee kotiin yksin. Saman kaltainen olo, kuin olisi ollut mökillä, ja sitten palaisi ihmisten keskuuteen kaupunkiin, ja huomaa miten arki koostuu aivan erilaisista asioista kuin korvessa ollessa. Korvessa sitä on oltu, tulevaisuuskorvessa! Ja me olemme saaneet sieltä jotain mitä ei voi muuten kuin yhteisön synnyttyksestä saada. KHT posse venyy ja laajenee ja voi jokaisen uuden tuttavuuden jälkeen paremmin. Vanhoja tekijöitä mukamas häipyy projektin myötä, mutta eivät ikiajoiksi. Kyllä te vielä palaatte vaikka ette sitä itse vielä ehkä tiedäkään.

Lemmityn tulevaisuuden läpi Maailmanlopun kahvilaan, sieltä löytyy luola mistä pääsee taivaan ja maan hääjuhlaan hääjuhlaan. Moikataan kun tavataan, hyvää jatkoa kohti vuotta 2100.



Terveisin Juho H.

Hautuumaalajaiset

www.youtube.com

tilastotietoa esityssarjasta

-koko projektin kesto 475 päivää (arvio, laskettuna ensimmäisestä harjoituspäivästä)
-160 harjoitusta (arvio)
-50 esitystä, joista 42 kajaanissa, 7 helsingissä ja 1 oulussa
-kaksi peruuntunutta esitystä
-pienin esiintyjäryhmä: 6 hlöä (torakat)
-suurin esiintyjäryhmä: 13 hlöä (seinän edessä)
-nuorin työryhmä keski-iältään Lemmitty
-vanhin työryhmä keski-iältään Parousia
-kofeiininkäyttö: 100 kahvipakettia (arvio)
-katsojia yhteensä 1300 (arvio)
-neljät ensi-iltabileet ja kolmet hautajaiset (toistaiseksi)
-yksi valintatilaisuus, yksi videoitu valintatilaisuus, kaksi porukan keräilyä haastatteluteitse
-tyyppejä kaikissa osissa mukana lavalla tai muissa tehtävissä: 5 kpl
-esiintyjien ikäjakauma 16-50 v.
-ohjaajien ikäjakauma 25-48 v.
-työryhmissä yhteensä 38 tekijää (arvio)
-sukupuolijakauma: 12 miestä, 26 naista
-esityksissä kulutetun punaviinin määrä: 50 l (arvio, toim. huom. myös jossain Lemmityn yöesityksessä oli viiniä tarjolla)
-iltoja baronissa yhteensä 70 (arvio)
-iltoja baronissa tai missään muuallakaan koko työryhmällä 0
-parousian esitykset joissa kaikki paikalla niin että pystyvät esiintymään täysipainoisesti 2 / 9 (ennen viimeistä esitystä)
-genellä nukutut yöt, Lemmityn koko työryhmä 5, Sainari 90, muut ?
-proggiksista kesken poislähteneet 3 (muistikuva)
-esityksiin sävelletyt kappaleet 30 (arvio)
-matkakulujen kunkku: Kahiluoto
-rahaa paloi yhteensä: 24 000 € (arvio)
-kallein tuotanto: Seinän edessä
-apurahat: yksi, 7000 €, Kainuun Rahasto
-haetut apurahat: 8 kpl
-ilmaiset lehtimainokset: 2 kpl
-kritiikit: 7 kpl (toistaiseksi)
-omituisimmat fanit: tulivat Vaasasta asti katsomaan kaikki jutut
-keikkoja edessä x kpl
-rakkautta 100%

e