Taas yksi harjoitusviikko takana. Tuntuu, että harjoituksia on hirveän vähän ja ensi-iltaan on vain hetki aikaa. Voisin harjoitella enemmänkin! Noh, niin minä, joka ei käy koulua eikä nyt varsinaisia töitäkään tee, kyllähän minulla riittää aikaa ja jaksua.
Minusta ei tunnu, että me oltaisiin jo tehty esitysmateriaaleja vaan että kaikki tehty olisi vain pohjustavaa harjoitetta varsinaiselle esitykselle. Mikä on vähän hassua, sillä eiköhän tässä vaiheessa ole jo edes hiukka esitystä koossa (ja tässä aikataulussa). Tämä ehkä pohjautuu Paska näytelmän aikoihin ja kahdeksan kuukauden harjoitusaikaan. Silloin varsinkin alussa kokeiltiin ja demoiltiin ja tutkittiin ja suurin osahan teoista painui heti unohduksiin. Mutta nyt on eri. En taida käsittää sitä, että meillä tosiaan on vain yhdeksän viikkoa harjoitusaikaa.
Mutta harjoituksissa on ollut kivaa. Kaikki on uutta ja mielenkiintoista. Ja varsinkin on mielenkiintoista, että mitähän tästä syntyy. Innolla odotan jokaista harjoitusiltaa ja harjoitetta, että mihin suuntaan se juttua vie.
Vietin eilen omat pienetsuuret juhlat, sillä leikkauksesta oli kulunut tasan kuusi viikkoa. Nyt pyörittelen varpaitani autuaan onnellisena ilman mitään ahdistavaa saranakenkää jalassa. Kohta minäkin paranen ja pääsen hyppimään seinille ja tanssimaan omaa nyrkkiäni auki. Jee!
Nyt kohti harjoituksetonta viikonloppua ja juhlia.
Vamma-Karo
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti