purkua

Minulle jäi kevyt olo. Ei siksi, etteikö työtä riittäisi auringon alla, turhankin kanssa, vaan koska homma tuntuu perusidealtaan toimivan, ja koska yö ANTAA niin paljon. Antaa, jos ottaakin. Tätä painotti Mannisen Elinakin, joka vielä laitteli eilen illalla viestiä (Elina, ilman lupaasi, mutta tuskin pahastut):

"Eilisestä pähkäilyä vielä: porukan hartaus ja kärsivällisyys liikuttivat. Omaa itseä ei tuotu esille kailottaen. Oloksi tuli jopa liikaa ansaitsematonta hyvää saanut. Hämmennyksistä hyviin oloihin. Ei ollut mulle mailakohtausta, jota melkein kaipaisin. Vahingossa kaikki tuntui enemmän tuudittavalta kuin kirpaisevalta. Yhtä suurta rakastumista oli tuo juttu. Kevään vihreä ja uudistusmielinen, hajamielinen ja intomielinen vuorotellen. Kiitän, onnea jatkoon!"

Pidin itse

-etenkin alun ja väliajan rauhasta, hitaasta ja kiireettömästä tunnelmasta
-kakkosnäytöksen selkeydestä, lempeästä, älyä ja mieltä kutkuttavasta tunnelmasta
-harjoitteista. keskeneräisen näkymisestä, työskentelystä kohti mahdotonta (eritoten mene näyttämölle jne.). tätä, tämäntyyppistä saisi olla lisää.
-kävelystä kaupungilla, retriitistä jokirantaan
-tunnelmasta tilassa kun tulimme takaisin
-yöllisestä musisoinnista
-kaikista teltoista
-väsymyksen jälkeisestä raukeuden ja ajantajun kadottamisen tilasta
-maisemasta pommisuojaolosuhteissa
-kehollisesta työstä: vanhenemisesta, nuortumisesta, impulssipiiristä, roimasta ylinäyttelemisestä Eläinten teatteri-ideaalissa paikka paikoin
-Johannan lopputekstistä

Eniten kehittämistä meillä nähdäkseni on

-kaikissa juonnoissa, joita vaivaa jonkinlainen patsastelu, epärentous
-ykkösen sekavuudessa, poukkoilevuudessa - katsoja ei pysy mukana. turha siivottava pois.
-läsnäolossa kun ollaan yhdessä lavalla
-turhan hötkyilyn minimoimisessa
-ykkösen lopusta väliajalle siirtymisessä
-siisteydessä, tilan pitämisessä "puhtaana"
-ajatusten kirkastamisessa kaikkialla: "mikä on tämän kohtauksen ydinajatus/väite/tavoite?" --> tähän kyettävä vastaamaan paremmin
-ykköseltä ET 2:ssa ja 4:ssa, mainoskatkossa, juonnoissa, Eliaksen soolossa
-kakkoselta luopumisen teoissa, tarinankerronnassa, johdattelussa lopusta kaupungille

Tarkemman palautteen kimppuun huomenna. Jos jotakin ennen kaikkea, niin selkeytystä ja terävyyttä jäin kaipaamaan, teräviä kulmia pehmeyden keskelle. Tämä tarkoittaa vielä pieniä poistoja tekstistä ja ehkä hivenen uuden luomistakin.

By the way, ykkössuosikkini esityksen nimeksi on

LAHJA.

Voimia, toverit, murut!

eino